Hereillä

Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sooma Nordicin kanssa. Miltä tuntuu, jos maailma ei koskaan tunnu täysin turvalliselta? Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi mieli voi odottaa pahinta silloinkin, kun mitään pahaa ei ole tapahtumassa. Miksi osa ihmisistä skannaa jatkuvasti ympäristöä, varautuu, yliajattelee ja pelkää menettävänsä hyvän heti kun sitä on? Puhutaan turvattomuuden tunteesta, pelokkaasta mielestä, paniikkikohtauksista, hermoston hälytystilasta ja siitä, mitä tapahtuu, jos keho on liian pitkään hälytystilassa.Sooma on CE-merkitty lääkinnällinen hoitolaite, joka on kehitetty Suomessa ja perustuu tasavirtastimulaatioon. Hoito tukee aivojen normaalia toimintaa ja sitä käytetään masennuksen, fibromyalgian ja kroonisen neuropaattisen kivun hoitoon. Hoidon tarkoituksena on tukea mielialan säätelyyn liittyvien aivoalueiden toimintaa.Sooma-hoito:– on lääkkeetön vaihtoehto masennuksen hoitoon– voi auttaa mielialan kohentumisessa– voi parantaa unen laatua– voi vähentää ahdistuneisuutta– tehdään kotona, yleensä 30 minuutin hoitojaksoinaJoillekin se voi olla tapa tukea omaa hyvinvointia silloin, kun pelkkä ajattelun muuttaminen ei enää riitä. Hoidolla on 30 päivän kokeilujakso ja nyt koodilla VIIVI15 saatte -15% Sooma-hoidosta. Lisätietoa löytyy soomamedical.fi sekä @soomanordic.fi sekä mun somesta @viivialtonen.Jos kärsit masennuksesta, et ole yksin – apua on saatavilla ja hoitoon hakeutuminen on tärkeää.Lähteet: LeDoux, J. E. — The Emotional Brain, Fear, and the Amygdala / amygdalan rooli pelon ja uhkareaktioiden käsittelyssä. WHO — Depressive disorder / depression, masennuksen oireet, taustatekijät ja hoitomuodot. NICE — Transcranial direct current stimulation (tDCS) for depression, tDCS masennuksen hoidossa. Wang, Yao, Ji & Li, 2024 — Cognitive potency and safety of tDCS treatment for major depressive disorder: systematic review and meta-analysis. Sooma Medical — tDCS-hoidon ja Sooma tDCS™ -laitteen taustatiedot

Ootko huomannut, et heti kun pysähdyt… sulle tulee levoton olo? Pitää tehdä jotain. Keksiä seuraava suunta. Liikkua eteenpäin - vaikka et edes tiedä minne.Tässä jaksossa puhun levottomasta mielestä: siitä, miksi paikallaan oleminen voi tuntua vaikealta ja miksi jatkuva tekeminen ei aina ole kunnianhimoa, vaan joskus tapa olla kohtaamatta itseään. Miltä tuntuu aito kunnianhimo — ja miltä tuntuu levoton suorittaminen? Miksi mieli etsii jatkuvasti seuraavaa asiaa?Ja mitä oikeastaan jahtaat — tavoitetta vai tunnetta? Jaksossa puhutaan myös dopamiinista, hedonisesta juoksumatosta ja siitä, miksi “seuraava juttu” ei yleensä tuo sitä tunnetta, mitä luulet sen tuovan. Tämä ei ole jakso siitä, että pitäisi tehdä vähemmän tai levätä , vaan siitä, että uskaltaisi pysähtyä sen äärelle, mitä oikeasti kaipaa.Lähteet:Dopamiini ja motivaatio: Berridge & Robinson (1998) – dopamiini liittyy haluamisen (wanting) kokemukseen, ei suoraan mielihyvään (liking).Brickman & Campbell (1971): Hedonic Treadmill – ihmisen taipumus palata perustasoon saavutuksista huolimatta.Killingsworth & Gilbert (2010): A wandering mind is an unhappy mind – mielen harhailu ja tyytymättömyys.Baumeister & Vohs (2016): itsehillintä, motivaatio ja käyttäytymisen ohjaus.

“En ole tarpeeksi.” Tässä jaksossa pysähdytään riittämättömyyden tunteen äärelle: siihen hiljaiseen ajatukseen, joka voi kulkea mukana silloinkin, kun ulospäin kaikki näyttää olevan ihan hyvin. Mistä se tulee? Miksi onnistumiset eivät aina tunnu jäävän mieleen, mutta epäonnistumiset painavat pitkään? Ja miksi oma arvo voi alkaa tuntua asialta, joka täytyy ansaita yhä uudelleen?Puhutaan riittämättömyydestä, ehdollisesta omanarvontunteesta, häpeäpohjaisesta minäkuvasta ja siitä, miten “en riitä” -ajatus voi näkyä arjessa esimerkiksi suorittamisena, miellyttämisenä tai vaikeutena pysähtyä onnistumisiin. Tämä ei ole jakso siitä, että pitäisi vain “rakastaa itseään enemmän”. Tää on jakso siitä, miten omaa sisäistä mittaria voi alkaa huomata — ja ehkä vähitellen päivittää!Lähteet:Baumeister ym. (2001): Bad Is Stronger Than Good — negatiivisten kokemusten voimakkaampi vaikutus mieleen. Crocker & Wolfe (2001): Contingencies of Self-Worth — ehdollinen omanarvontunne.Tangney & Dearing (2002): Shame and Guilt — häpeän ja syyllisyyden ero. Medical News Today: childhood emotional neglect — emotionaalisen kohtaamisen ja validoinnin merkitys

Mistä meidän sisäinen tarve pitää ohjat käsissä tulee ja miksi se vie pois meidän oikean onnellisuuden? Kontrolli tuntuu turvalta. Järjestys, ennakointi ja tilanteen päällä oleminen, ne rauhoittaa - ainakin hetken. Tässä jaksossa puhutaan hallinnan harhasta: miksi kontrollin tarve syntyy, mitä se yrittää suojella ja miksi se usein vie meiltä iloa, keveyttä ja onnellisuutta. Jakso sulle, joka pärjäät ja oot kyllästynyt pitään kaiken hallinnassa. Ehkä mietit: entä jos mun ei tarvitse pitää kaikkea kasassa?

Onko hyvinvointipuhe joskus jopa gaslightingia? Väsymys ei aina kerro, että olisit rikki. Tässä jaksossa pysähdytään katsomaan, miksi nykypäivän arki kuormittaa mieltä enemmän kun meidän hermosto kestää.Puhutaan identiteettikuormasta, päätösten lamauttavasta runsaudesta ja siitä, miksi yksilökeskeinen hyvinvointipuhe ei aina auta. Käytännön esimerkkejä, psykologista faktaa ja pieni harjoite, joka auttaa näkemään oman kuorman uudessa valossa. Tää jakso antaa välineitä ymmärtää itseäsi — ja hyväksyä, että joskus “riittää” on enemmän kuin tarpeeksi.Tämän jakso pohjautuu aiheisiin, jotka käsittelevät stressiä, hermoston toimintaa, päätöksentekoa ja identiteetin rakentumista. Robert Sapolsky: Why Zebras Don’t Get Ulcers; miten hermosto reagoi kuormitukseen ja stressiin biologisella tasolla ja miksi pitkäaikainen psyykkinen kuorma vaikuttaa suoraan kehoon ja mieleen. Bruce McEwen: The End of Stress as We Know It; tunnettu stressitutkija, joka kuvaa hermoston sopeutumista kuormitukseen ja sen vaikutuksia palautumiseen ja terveyteen. Barry Schwartz: The Paradox of Choice; miksi liiallinen määrä vaihtoehtoja heikentää päätöksentekokykyä ja lisää ahdistusta — teema, joka on keskiössä jakson päätöksenteon kuormassa. Dan McAdams: The Redemptive Self; miten ihmiset rakentavat tarinoita itsestään ja miten tämä vaikuttaa tunteisiin, valintoihin ja kokemukseen itsestä. Arlie Russell Hochschild: The Managed Heart; merkittävä yhteiskuntakritiikin teos tunteiden ja sosiaalisten roolien kuormittavuudesta teollisessa ja palveluyhteiskunnassa — tärkeä pohja jakson yksilökeskeisyys‑keskustelulle.

Miksi “hyvä ihminen” uupuu ensimmäisenä? Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten kiltteys voi muuttua selviytymiskeinoksi – ja miksi jatkuva muiden tunteiden kantaminen väsyttää hermoston huomaamatta. Puhutaan fawn-reaktiosta, lapsuudessa opitusta miellyttämisestä ja siitä, miksi rajojen asettaminen tuntuu syyllisyydeltä, vaikka se on tervettä. Jos oot se, joka aina ymmärtää, joustaa ja pitää rauhan – tämä jakso voi muuttaa tavan, jolla näet itsesi.Lähteinä ja taustakirjallisuutena ovat toimineet Gabor Matén teokset kuten When the Body Says No, Pete Walkern kuvaus fawn-reaktiosta (Complex PTSD -kirjallisuus), Brené Brownn tutkimus häpeästä ja rajoista sekä The Disease to Please, joka käsittelee miellyttämiskäyttäytymistä.

Ootko huomannut, miten kaikki voi olla ihan hyvin - kunnes avaat somen? En haluis tuntea näin, mut miks muiden elämä näyttää paremmalta, kun mun?Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miksi sosiaalinen vertailu tuntuu niin voimakkaalta juuri nyt, mitä some tekee meidän aivoille ja miksi vertaamme itseämme toisten kohokohtiin huomaamatta.Puhun myös vertailun psykologisista juurista, dopamiinista, limbisen järjestelmän reaktioista ja siitä, miten epärealistinen “normaali” rakentuu. En demonisoi somea — vaan autan ymmärtämään, miten voit suojata omaa mieltäsi ja löytää takaisin oman suunnan.Lähteet: Jakson teemat pohjautuvat sosiaalisen vertailun ja somepsykologian tutkimukseen sekä teoksiin kuten Albert Banduran Self-Efficacy, Robert Sapolskyn Behave ja Jean Twengen iGen, sekä yliopistotason tutkimuksiin Michiganin ja Harvardin yliopistoista koskien sosiaalisen median vaikutuksia hyvinvointiin ja aivojen palkitsemisjärjestelmään.

Ootko koskaan toivonut, että joku sun piirre ois vähän vähemmän läsnä? Ehkä oisit vähän vähemmän tätä ja vähän enemmän tota... Tässä jaksossa pysähdytään luonteenpiirteiden äärelle: niiden, joita me ollaan opittu häpeämään, peittämään tai korjaamaan. Jakso avaa, miten ympäristö, lapsuudessa opitut tulkinnat ja sisäistetyt tarinat muokkaa sitä, miten näet itsesi. Ja miten samat piirteet, joita oot pitänyt ongelmana, voi ollakin sun suurin voimavara — oikeassa paikassa ja oikeassa tasapainossa. Tai toisin päin! Mukana myös konkreettisia pohdintoja ja harjoituksia, jotka auttaa katsomaan itseäsi lempeämmin — ilman, että sun tarvitsee muuttua toiseksi.Jakson ajattelu pohjaa mm. persoonallisuuspsykologiaan, häpeän tutkimukseen ja narratiiviseen identiteettiin — siihen, miten opimme kertomaan tarinoita itsestämme ja miten ne ohjaa elämäämme. Brené Brownin tutkimus häpeästä ja riittämättömyyden kokemuksesta, narratiivinen identiteetti (Dan McAdams): miten tarinat itsestä muovaavat minuutta, Carl Rogersin humanistinen psykologia: ihminen ei ole viallinen, vaan kasvaa hyväksynnän kautta ja tunnesäätelyn tutkimus (James Gross): piirteet kuormittavat vasta epätasapainossa.