Hereillä

Moni meistä sanoo nykyään:“Mä en tiedä mitä mä haluan.” Mut mitä jos ongelma ei ookkaan se, ettet tiedä - vaan se, että oot oppinut kuuntelemaan kaikkia muita paitsi itseäsi?Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten oma ääni voi hiljalleen hukkua muiden mielipiteiden, odotusten ja jatkuvan informaatiotulvan alle. Miksi muiden ajatukset alkavat kuulua välillä kovempaa kuin omasi? Ja miten voit alkaa erottaa sen, mikä on oikeasti sinun – ja mikä ei.Jos oot joskus miettinyt, miksi päätösten tekeminen tuntuu vaikealta tai miksi et enää tunnista itseäsi, tämä jakso on sulle.

Ootko huomannut, että puhut itsellesi tavalla, jolla et puhuisi kenellekään muulle? Virheet. Epäonnistuminen. Yksi huono päivä.Ja yhtäkkiä sun päässä alkaa ääni, joka sanoo:"Oot surkea?" "Miksi sä et osaa?" "Muiden elämä näyttää helpommalta kuin sun."Tässä jaksossa puhutaan sisäisestä puheesta, minäkuvasta ja siitä, mistä armoton suhde itseen oikeasti syntyy.Miten lapsuus, koulukiusaaminen, ympäristö ja kulttuuri muokkaavat tapaa, jolla puhumme itsellemme? Ja tärkeimpänä:Miten sisäisestä kriitikosta voi tehdä vähän vähemmän äänekkään? Koska ehkä suurin ongelma ei ole se, mitä elämässä tapahtuu.Vaan se, miten puhut itsellesi kaiken sen keskellä.Lähteet: Kristin Neff – Self-Compassion; Brené Brown – The Gifts of Imperfection; Paul Gilbert – Compassion Focused Therapy; Carol Dweck – Mindset; Daniel Siegel – The Developing Mind; American Psychological Association (APA): Self-criticism and Mental Wellbeing; Gilbert, P. (2009). The Compassionate Mind; Neff, K. (2011). Self-Compassion.

Miksi joku etäinen tai vaikeasti tavotettava ihminen voi tuntua niin pirun kiinnostavalta - mutta turvallinen ja aidosti hyvä tyyppi alkaa ahdistaa? Tässä jaksossa puhutaan ihmissuhdekaavoista, läheisyyden pelosta ja siitä, miksi “väärä” voi tuntua oudolla tavalla tutulta ja turvalliselta. Miksi osa meistä jää suhteisiin, joissa joutuu jatkuvasti todistamaan olevansa tarpeeksi? Miksi osa taas lähtee juuri silloin, kun joku oikeasti tulee lähelle? Jaksossa puhutaan mm. kiintymyssuhteista, itse­sabotaasista, dopamiinista ja siitä, miksi rauhallinen rakkaus voi tuntua aluksi tylsältä — vaikka juuri se voisi olla turvallista.Lähteet:John Bowlby & Mary Ainsworth: kiintymyssuhdeteoria. Hazan & Shaver (1987): romanttiset suhteet ja kiintymyssuhdemallit. Berridge & Robinson (1998): dopamiini, haluaminen ja palkitseminen. Stephen Porges: Polyvagaalinen teoria ja hermoston turvallisuuskokemus ihmissuhteissa

Tässä jaksossa puhutaan hylkäämisen pelosta: siitä, miksi yksi viesti, hiljaisuus, katse tai pieni etäisyys voi tuntua kehossa asti siltä, että jotain pahaa on tapahtumassa.Miksi järki voi tietää, että toinen on vaan kiireinen — mut keho toimii kuin yhteys olisi vaarassa? Miksi osa meistä takertuu, osa vetäytyy ja osa muuttuu kylmäksi juuri silloin, kun oikeasti kaipaisi turvaa?Jaksossa puhutaan kiintymyssuhteista, hylkäämisen herkkyydestä, “faktat vs. tarina” -ajattelusta ja siitä, miten vanha haava voi aktivoitua täysin tavallisessa arkihetkessä.Tämä ei ole jakso siitä, että olisit liian needy, liian herkkä tai liian paljon. Tämä on jakso siitä, mitä meissä tapahtuu silloin, kun pelkäämme, ettemme kelpaa.Lähteet: John Bowlby & Mary Ainsworth: kiintymyssuhdeteorian perusta; aikuisen romanttisiin suhteisiin teoriaa sovelsivat Hazan & Shaver. Downey & Feldman (1996): rejection sensitivity eli taipumus odottaa, havaita ja reagoida voimakkaasti torjuntaan. Gross (1998): tunnesäätelyn prosessimalli, kuten tilanteen tulkinta, huomion suuntaaminen ja reaktion säätely. Stressireaktiot “fight, flight, freeze, fawn” kuvaavat tapoja, joilla keho voi suojautua koetussa uhassa.

Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sooma Medicalin kanssa. Miltä tuntuu, jos maailma ei tunnu täysin turvalliselta? Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi mieli voi odottaa pahinta silloinkin, kun mitään pahaa ei ole tapahtumassa. Miksi osa ihmisistä skannaa jatkuvasti ympäristöä, varautuu, yliajattelee ja pelkää menettävänsä hyvän heti kun sitä on? Puhutaan turvattomuuden tunteesta, pelokkaasta mielestä, paniikkikohtauksista, hermoston hälytystilasta ja siitä, mitä tapahtuu, jos keho on liian pitkään hälytystilassa.Sooma on CE-merkitty lääkinnällinen hoitolaite, joka on kehitetty Suomessa ja perustuu tasavirtastimulaatioon. Hoito tukee aivojen normaalia toimintaa ja sitä käytetään masennuksen, fibromyalgian ja kroonisen neuropaattisen kivun hoitoon. Hoidon tarkoituksena on tukea mielialan säätelyyn liittyvien aivoalueiden toimintaa.Sooma-hoito:– on lääkkeetön vaihtoehto masennuksen hoitoon– voi auttaa mielialan kohentumisessa– voi parantaa unen laatua– voi vähentää ahdistuneisuutta– tehdään kotona, yleensä 30 minuutin hoitojaksoinaJoillekin se voi olla tapa tukea omaa hyvinvointia silloin, kun pelkkä ajattelun muuttaminen ei enää riitä. Hoidolla on 30 päivän kokeilujakso ja nyt koodilla VIIVI15 saatte -15% Sooma-hoidosta. Lisätietoa löytyy sooma.fi sekä shop.soomamedical.com ja lisäksi @soomamedical.fi sekä mun somesta @viivialtonen.Jos kärsit masennuksesta, et ole yksin – apua on saatavilla ja hoitoon hakeutuminen on tärkeää.Lähteet: LeDoux, J. E. — The Emotional Brain, Fear, and the Amygdala / amygdalan rooli pelon ja uhkareaktioiden käsittelyssä. WHO — Depressive disorder / depression, masennuksen oireet, taustatekijät ja hoitomuodot. NICE — Transcranial direct current stimulation (tDCS) for depression, tDCS masennuksen hoidossa. Wang, Yao, Ji & Li, 2024 — Cognitive potency and safety of tDCS treatment for major depressive disorder: systematic review and meta-analysis. Sooma Medical — tDCS-hoidon ja Sooma tDCS™ -laitteen taustatiedot

Ootko huomannut, et heti kun pysähdyt… sulle tulee levoton olo? Pitää tehdä jotain. Keksiä seuraava suunta. Liikkua eteenpäin - vaikka et edes tiedä minne.Tässä jaksossa puhun levottomasta mielestä: siitä, miksi paikallaan oleminen voi tuntua vaikealta ja miksi jatkuva tekeminen ei aina ole kunnianhimoa, vaan joskus tapa olla kohtaamatta itseään. Miltä tuntuu aito kunnianhimo — ja miltä tuntuu levoton suorittaminen? Miksi mieli etsii jatkuvasti seuraavaa asiaa?Ja mitä oikeastaan jahtaat — tavoitetta vai tunnetta? Jaksossa puhutaan myös dopamiinista, hedonisesta juoksumatosta ja siitä, miksi “seuraava juttu” ei yleensä tuo sitä tunnetta, mitä luulet sen tuovan. Tämä ei ole jakso siitä, että pitäisi tehdä vähemmän tai levätä , vaan siitä, että uskaltaisi pysähtyä sen äärelle, mitä oikeasti kaipaa.Lähteet:Dopamiini ja motivaatio: Berridge & Robinson (1998) – dopamiini liittyy haluamisen (wanting) kokemukseen, ei suoraan mielihyvään (liking).Brickman & Campbell (1971): Hedonic Treadmill – ihmisen taipumus palata perustasoon saavutuksista huolimatta.Killingsworth & Gilbert (2010): A wandering mind is an unhappy mind – mielen harhailu ja tyytymättömyys.Baumeister & Vohs (2016): itsehillintä, motivaatio ja käyttäytymisen ohjaus.

“En ole tarpeeksi.” Tässä jaksossa pysähdytään riittämättömyyden tunteen äärelle: siihen hiljaiseen ajatukseen, joka voi kulkea mukana silloinkin, kun ulospäin kaikki näyttää olevan ihan hyvin. Mistä se tulee? Miksi onnistumiset eivät aina tunnu jäävän mieleen, mutta epäonnistumiset painavat pitkään? Ja miksi oma arvo voi alkaa tuntua asialta, joka täytyy ansaita yhä uudelleen?Puhutaan riittämättömyydestä, ehdollisesta omanarvontunteesta, häpeäpohjaisesta minäkuvasta ja siitä, miten “en riitä” -ajatus voi näkyä arjessa esimerkiksi suorittamisena, miellyttämisenä tai vaikeutena pysähtyä onnistumisiin. Tämä ei ole jakso siitä, että pitäisi vain “rakastaa itseään enemmän”. Tää on jakso siitä, miten omaa sisäistä mittaria voi alkaa huomata — ja ehkä vähitellen päivittää!Lähteet:Baumeister ym. (2001): Bad Is Stronger Than Good — negatiivisten kokemusten voimakkaampi vaikutus mieleen. Crocker & Wolfe (2001): Contingencies of Self-Worth — ehdollinen omanarvontunne.Tangney & Dearing (2002): Shame and Guilt — häpeän ja syyllisyyden ero. Medical News Today: childhood emotional neglect — emotionaalisen kohtaamisen ja validoinnin merkitys

Onko hyvinvointipuhe joskus jopa gaslightingia? Väsymys ei aina kerro, että olisit rikki. Tässä jaksossa pysähdytään katsomaan, miksi nykypäivän arki kuormittaa mieltä enemmän kun meidän hermosto kestää.Puhutaan identiteettikuormasta, päätösten lamauttavasta runsaudesta ja siitä, miksi yksilökeskeinen hyvinvointipuhe ei aina auta. Käytännön esimerkkejä, psykologista faktaa ja pieni harjoite, joka auttaa näkemään oman kuorman uudessa valossa. Tää jakso antaa välineitä ymmärtää itseäsi — ja hyväksyä, että joskus “riittää” on enemmän kuin tarpeeksi.Tämän jakso pohjautuu aiheisiin, jotka käsittelevät stressiä, hermoston toimintaa, päätöksentekoa ja identiteetin rakentumista. Robert Sapolsky: Why Zebras Don’t Get Ulcers; miten hermosto reagoi kuormitukseen ja stressiin biologisella tasolla ja miksi pitkäaikainen psyykkinen kuorma vaikuttaa suoraan kehoon ja mieleen. Bruce McEwen: The End of Stress as We Know It; tunnettu stressitutkija, joka kuvaa hermoston sopeutumista kuormitukseen ja sen vaikutuksia palautumiseen ja terveyteen. Barry Schwartz: The Paradox of Choice; miksi liiallinen määrä vaihtoehtoja heikentää päätöksentekokykyä ja lisää ahdistusta — teema, joka on keskiössä jakson päätöksenteon kuormassa. Dan McAdams: The Redemptive Self; miten ihmiset rakentavat tarinoita itsestään ja miten tämä vaikuttaa tunteisiin, valintoihin ja kokemukseen itsestä. Arlie Russell Hochschild: The Managed Heart; merkittävä yhteiskuntakritiikin teos tunteiden ja sosiaalisten roolien kuormittavuudesta teollisessa ja palveluyhteiskunnassa — tärkeä pohja jakson yksilökeskeisyys‑keskustelulle.