Ruuhkavuosirakkautta

Kahden pienen lapsen äidin, Perjantain parhaat -podcastista tutun Noora Hostikan arjessa isot palikat ovat aika samanlaiset kuin monella muullakin pienten lasten vanhemmalla: lapset, työ ja arjen askareet. Arjen hyvyydestä Noora ei kuitenkaan tingi vaan haluaa tehdä siitä omannäköistä, erityistä ja kivaa koko perheelle. Noora kertoo hyviä kikkoja, miten ruuhkaisenkin arjen voi maustaa ystävyydellä, kulttuurilla, liikunnalla ja uusilla kokemuksilla.Kun nopeasti kiitävää aikaa ei voi pysäyttää, pyrkii Noora olemaan siinä aidosti läsnä. Hän on utelias hidastamaan elämäänsä. Miten ihmeessä hidastaminen onnistuu suorittajaluonteen, täysipäiväisen työn ja suositun podcastin juontamisen kanssa? Kun Noora koulussa piirsi sukupuunsa, opettaja ei uskonut sen monimutkaisuutta todeksi. Hänen varhaislapsuuttansa väritti biologisen isän alkoholismi ja perheväkivalta, myöhäisempää lapsuutta uusperheen onni ja turva. Lapsena Noora piti isän alkoholismia ja väkivaltaa normaalina ja vasta myöhemmin hän ymmärsi niiden vääryyden. Nyt Noora haluaa suojella omia lapsiansa kaikelta pahalta ja tarjota heille hyvän ja turvallisen lapsuuden. Vaikka useat asiat elämässä hän on oppinut tekemään 80 %, äitinä hän ei osaa eikä haluakaan olla vähempää kuin 100 %.Seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta ja laita podi tilaukseen!

Ruuhkavuosina pitää kynsin ja hampain tarrata kiinni omaan hyvinvointiinsa, sanoo kahden lapsen isä, hyvinvointivalmentaja ja yrittäjä Joni Jaakkola. Mutta miksi hyvät elintavat ovat erityisen tärkeitä juuri ruuhkavuosina ja miten jokainen voisi parantaa omiansa? Jonin kahdella pojalla on seitsemän vuoden ikäero. Kuopus on vasta vauva, mutta esikoista hän saa jo kannustaa koris- ja futiskenttien laidalla. Se, kun lapset oivaltavat uusia asioita, tuntuu Jonista todella hienolta. Kannustavalla otteella hän haluaa kasvattaa pojistaan henkisesti vahvoja ja itsetuntoisia. Itse hän liian kilttinä joutuu vieläkin opettelemaan Ei-sanan käyttöä. Se on tärkeä taito, kun tavoitteena on omannäköinen, väkevä elämä. Joni kertoo omasta näkövinkkelistään ajasta, jolloin hänen vaimonsa Kaisa uupui. Ahaa-elämyksiä on Joni itsekin saanut kokea viime vuosina, niin pitkästä parisuhteestansa kun epidemian ravistelemasta hyvinvointibisneksestä.Seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta ja laita podi tilaukseen!

Kahden nuoren miehen äidin Raija Tapion arki on lääkärikeskus Aavan toimitusjohtajana työntäyteistä. Hänen elämässään on myös ollut aika, jolloin työelämä ja aikuisten maailma tuntuivat kaukaisilta. Lasten ollessa pieniä Raija vietti neljä vuotta kotona. Äidiksi tuleminen oli ihanaa, varsinkin kun lasta perheeseen oli toivottu jo pitkään. Kotivuosista puhuessa tunneskaala on laaja: kiitollisuus jokaisesta hetkestä, ikävä aikuisten elämään, rimakauhu työelämää kohtaan, väsymys ja onnellisuus sekoittuvat samassa lauseessa. Raijan puutarhassa on kaksi vanhaa puuta, jotka kertovat hänen rakkaustarinaansa. Yhdessä muusikkomiehensä Juha Tapion kanssa he ovat punoneet yhteen juuriaan teini-iästä lähtien. Samanaikaisesti kun Raijan kunnianhimoinen ja itsenäinen puu kasvaa ja kurottaa korkeuksiin, lannoittaa hän juuria Pariisin matkoilla ja koko perheen viikonloppubrunsseilla.Seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta ja laita podi tilaukseen!

Kahden nuoren aikuisen leijonaemoa, Marianne Heikkilää, lasten muutto pois kotoa on ravistellut. Hän haluaisi aina tietää, missä rakkaat lapset ovat ja miten he voivat. ”Onkohan lapsilla nyt varmasti hyvät eväät elämään?” Marianne pohtii.Mallista ja juontajasta tuli pappi, papista Marttaliiton puheenjohtaja. Vuonna 2022 Marttailu on entistäkin ajankohtaisempaa: se tarkoittaa kestävän kehityksen mukaista toimintaa omassa arjessa. Marianne pohtii, miksi ei aikoinaan helpottanut omaa kaaosmaista ruuhkavuosiarkeansa vaikka osa-aikatyöllä. Silloin tuntui kunnia-asialta, että kaikki piti hoitaa itse. Ruuhkavuosia elävien hän toivoo oppivan luopumisen taidon, sillä vain luopumalla pystyy keskittymään kaikista tärkeimpään. Kun Marianne ennen jokaista ateriaa hiljentyy ruokarukoukseen, tietävät lapset sen olevan äidille tärkeä hetki. Marianne ruokkii spiritualismiansa monipuolisesti, ja kehoansa terveellisillä elämäntavoilla. Hän haluaa, että yhteisiä, hyviä vuosia perheen kanssa on edessä vielä mahdollisimman paljon.Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta !

Äidiksi tuleminen tuntui Jaana Hirsikankaasta ristiriitaiselta. Hän ei ollut ikinä kuvitellut itseänsä äitinä ja kaikki tuntui kovin uudelta. Yhtäkkiä hänellä oli kaksi pientä lasta sekä vaativa unelmatyö UN Womenin toiminnanjohtajana. Se oli ruuhkaa ja rakkautta - mutta ehkä myös vähän liikaa kaikkea. Useassa kehitysmaassa asunut Jaana on kyltymätön ihmisoikeuksien puolustaja ja tasa-arvon edistäjä. Hän on saanut kokea, että naisten asema on todella raskas monissa maissa. Äidinrakkaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta olosuhteet äitiydelle eivät. Me ollaan niin etuoikeutettuja, ettei siinä ole mitään järkeä, Jaana toteaa. Hoivan epätasaisesta jakautumisesta Jaana haluaa puhua, sillä se on ongelma myös Suomessa. Perhevapaauudistuksen pitäisi ajaa isejä kotiin, sillä sen hyödyt olisivat moninaiset. Arjessa perheen vastuut on jaettu niin yhteisön kuin puolisonkin kanssa. Lapsen ystävän mummo tuo lapset joka päivä koulusta kotiin, ilta-askareet on jaettu miehen kanssa puoliksi. Lomalla perhe ei könnää kotona. Silloin veri vetää maailmalle ja luontoelämysten äärelle!Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa ©ruuhkavuosirakkautta!

Lapsena Terhi Majasalmi myi 50 pennillä jäsenkortteja mökkisaunan takahuoneeseen. Kahden lapsen äiti, varallisuusvalmentaja ja Vauras Nainen -yhteisön perustaja on aina tehnyt paljon töitä ja ottanut riskejä vaurastumisensa eteen.Kun lapset olivat pieniä, oli yrittäjäperheellä rahasta tiukkaa. Silloin Terhi lopetti kahviloissakin käymisen suhteuttaakseen menonsa tuloihin. Nyt hän nauttii pitkäjänteisen työnsä tuomasta varallisuudesta. Hänellä on vapaus valita mielekkäimmät työt, paljon yhteistä aikaa perheen kanssa sekä unelmien urheiluauto. Terhi sijoittaa lapsillensa rahaa, mutta korostaa, että sijoittamista tärkeämpää on opettaa lapsille rahataitoja. Hän inhoaa typeryyttä ja kannustaakin tyttäriänsä ajattelemaan itsenäisesti ja ymmärtämään tekojensa seuraukset. Äidin luo saa kuitenkin aina tulla. Äiti kuuntelee - ja rakastaa aivan valtavasti.Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta

Kun Sara Parikka sai 23-vuotiaana esikoisensa, tuntui äitiys oikealta ja ihanalta. Vaikka elämä kolmen lapsen perheessä onkin ruuhkaisaa ja joskus myös vaikeaa, ei Sara halua surkutella haasteita: “Jos joku asia harmittaa pitkään, teen sille jotain!” Sisukkuus ja tekemisen meininki näkyvät myös Saran uratarinassa. Moni muistaa nykyään yrittäjänä ja ammattivaikuttajana työskentelevän Saran Salatuista elämistä, jossa hän näytteli 10 vuotta. Mielenkiintoisen työn imu on kova. Saralle on kuitenkin ihan selvää, että ykkösjuttu elämässä on perhe. Siksi hän onkin luonut työnsä sellaiseksi, että tärkeysjärjestyksestä ei tarvitse tinkiä.Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta

Kaupallinen yhteistyö: FinlaysonJokaisella on oikeus olla turvassa. Kotona ei pidä joutua pelkäämään. Joulu ja joulun aika eivät kuitenkaan ole monelle perheelle pelkkää iloa ja joulurauhaa, sillä Suomessa joka kolmas nainen kärsii perheväkivallasta tai sen uhasta.Tässä Joulurauhaa -erikoisjaksossa Ensi- ja turvakotien liiton Riitta Särkelä ja Finlaysonin Jukka Kurttila keskustelevat perheväkivallasta ja sen yleisyydestä. He vastaavat kysymyksiin: Mistä perheväkivallan tunnistaa? Mistä saada apua? Miten voi auttaa perheväkivaltaa kohdannutta läheistä?Jakso on Finlaysonin Joulurauhaa-kampanjan podcast osa 1 / 4.