Muinaispäiväkirjat

Nabatealaisten jäljiltä on vain vähän uskonnollisia tekstejä. Siksi suoraa vastausta Nabatealaisten kuolemanjälkeisestä uskosta on mahdotonta saada. Kuitenkin väestön jättämät arkeologiset todisteet avaavat meille rituaalien ja hautalahjojen kautta sitä, miten kuolemanjälkeiseen elämään varustauduttiin osana rituaalia ja kuinka kuolleet olivat suhteessa eläviin.Tervetuloa matkalle Lähi-Idän muinaisukson kiehtovaan menneisyyteen!Lähteet:Alzoubi, M, Hussein Al Qudrah (2015) Nabataean practices for tombs protection Mediterranean Archaeology &Archaeometry, Vol. 15, No.3, 1-7 DOI: 10.5281/zenodo. 18353Blaginina, T. (2025) Kunniallisen hautauksen epääminen Heprealaisessa Raamatussa, Kuolemanjälkeinen kirous, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, s.6–17.Castrén, P. & Pietilä-Castrén, L. (2000) ”Strabon”, Antiikin käsikirja, Helsinki: Otava. ISBN 951-1-12387-4Glenys M. D. (1978) Fashion in the graves: a study of the motifs used to decorate the grave altars, ash chests and sarcophagi made in Rome in the early Empire (to the mid-second century A.D.), Ph.D. theses, Institute of Archaeology, University of London Sachet, I. 2009. "Refreshing and Perfuming the Dead: Nabataean Funerary Libations", SHAJ X, p. 97-112.

Antiikin Kreikassa kuin Roomassakin jumalat olivat osa jokapäiväistä elämää. Se näkyi niin temppeleissä kuin astiastoisten kuvastoissa sekä tarinoissa.Mytologian mukaan jumalat saattoivat ilmaantua jokapäiväiseen elämään niin, että he varastivat tyttäret, olivat mukana voittamassa sotia ja saattoivatpa he parantaa sairauksistakin. Jumalilla uskottiin olevan myös fyysisiä asuinalueita, kuten Olymposvuori. Myös tuonpuoleiseen oli oltava olemassa sisäänpääsy.Tervetuloa mukaan matkalle Hadekseen!Lähteet:Cartwright, Mark, "Hades", World History Encyclopedia (vierailtu 3/2026)Garland, Robert (2001). The Greek way of death (2nd ed.). Ithaca, NY: Cornell Univ. Press. pp. 60–61. ISBN 978-0-8014-8746-0J. Wiseman, "Rethinking the 'Halls of Hades'", Archaeology 51.3 (1998), pp. 12-18; D. Baatz, "Wehrhaftes Wohnen. Ein befestigter hellenistischer Adelssitz bei Ephyra (Nordgriechenland)", Antike Welt 30.2 (1999), pp. 151-155.Kuula, K. (2006) Helvetin historia: pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan, Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-607-350-6Milligan, M. (2021) The Eleusis Ploutonion – The Gateway to Hell, Heritage Daily (vierailtu 3/2026)Mirtro, M. S. (2012). Death in the Greek world: from Homer to the classical age. Norman: University of Oklahoma Press.Mystakidou, K., Tsilika, E., Parpa, E., Katsouda, E., & Vlahos, L. (2005). Death and Grief in the Greek Culture. OMEGA - Journal of Death and Dying, 50(1), 23-34.

Niin kauan kuin ihminen on pystynyt kognitiiviseen ajatteluun, on se todennäköisimmin myös miettinyt elämää ja sen jatkuvuutta kuoleman jälkeen.Tällä kaudella tutustumme kahdeksaan eri tuonpuoleiseen, joiden olemassaoloon on uskottu ja joiden alaisuudessa jopa kulttuuri ja taide ovat kehittyneet sivilisaation kehittyessä. Tervetuloa tutkimaan kuolemankulttuurin historiaa ja sen ilmenemistä eri puolilla maailmaa pintaa syvemmältä!Lähteet:Narr, Karl J. "Prehistoric Religion". Encyclopedia Britannica, 14 Apr. 2021, https://www.britannica.com/topic/prehistoric-religion. (Vireailtu 3/2026).Renfrew, C. and Bahn P. (2012). What did they think? Cognitive Archaeology, Art and Religion. Archaeology: Theories, Methods and Practice. 6 th edition. London: Thames & HudsonSteadman S. R. (2009). Archaeology of Religion, Cultures, and their beliefs in worldwide context. US: Left Coast Press

Kauden viimeisessä jaksossa lähdemme Rooman keisarikuntaan keisari Claudiuksen aikaan. Oliko keisarin kuolema jatkumoa pitkälle hallitsijoiden salamurhille vai oliko kyseessä aidosti vain sattuma. Tervetuloa mukaan!Lähteet:Aveline, J. (2004). "The Death of Claudius". Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte. 53 (4): 453–475. ISSN 0018-2311. JSTOR 4436743.Barrett, A. A.(1996). Agrippina: Sex, Power and Politics in the Early Roman Empire, Yale University Press, New Haven.Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.

Keskiajan Eurooppaa tuntui vaivaavan kirous, jonka tunnusmerkit olivat kuin kaikkialla riehuneen ruton tai Jumalan vitsauksen Raamatusta. Pahimmillaan sairastunut menetti ensin raajansa ja vasta tämän jälkeen henkensä.Mikä ihme sai ihmiset voimaan niin pahoin? Ja mitä tekemistä tulella oli kaiken kanssa?Tervetuloa mukaan keskiaikaisen Euroopan mysteerin selvittämiseen!Lähteet:Hagan, A. (2018). From Poisoning to Pharmacy: A Tale of Two Ergots Haarmann, Thomas; Rolke, Yvonne; Giesbert, Sabine; Tudzynski, Paul (2009). "Ergot: from witchcraft to biotechnology". Molecular Plant Pathology. 10 (4): 563–77. Bibcode:2009MolPP., 10, 563H. doi:10.1111/J.1364-3703.2009.00548.X. PMC 6640538. PMID 19523108.Lee, M. R. (2009). The history of ergot of rye (Claviceps purpurea) I: antiquity to 1900. J. Royal College Physicians of Edinburgh 39: 179-184.

Kun ratsuväen upseeri Godin de Sainte-Croix kuoli luonnollisin syin 31 heinäkuuta vuonna 1672, hän ei voinut arvata, millaiset seuraukset kuolinpesän läpikäynnillä olisi. Hänen huolimattomuutensa ja varomattomuutensa asettaisi hänen rakastajattarensa sekä muut heidän ystävänsä ennennäkemättömään vaaraan. Kirjeet paljastaisivat murhavyyhdin, jolla olisi kauaskantoiset seuraukset.Tervetuloa matkalle 1600-luvun Ranskaan keskelle aristokraattien myrkytyshysteriaa!Lähteet:Britannica, The Affair of Poisons (vierailtu 11/2025)Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Carroll, Erika (2012) "Potions, Poisons and “Inheritance Powders”: How Chemical Discourses Entangled 17th Century France in the Brinvilliers Trial and the Poison Affair," Voces Novae: Vol. 4, Article 2.

Vuoden 1857 kesän aikana Esingin leipomon leivistä lähti leviämään kummallinen sairauden aalto, joka johti leipomon omistajan vainoamiseen ja melkein hirttotuomioon. Siirtomaavaltojen asukkaat uskoivat, että leipomo oli tahallisesti pyrkinyt tappamaan sadoittain eurooppalaisia katalalla tavalla.Lähde mukaan matkalle Hong Kongiin vuoteen 1857 kuulemaan, mitä leipomossa tapahtui tuona kesänä.Tervetuloa mukaan!Lähteet:Lee, J. (2021) "Poisoned Bread: The Esing Bakery incident of 1857 and racism in colonial Hong Kong," Armstrong Undergraduate Journal of History: Vol. 11: Iss. 2, Article 2. DOI: 10.20429/aujh.2021.110202 Available at: https://digitalcommons.georgiasouthern.edu/aujh/vol11/iss2/2 Lowe, K., McLaughlin, E. (2015). ‘Caution! The Bread is Poisoned’: The Hong Kong Mass Poisoning of January 1857. The Journal of Imperial and Commonwealth History, 43(2), 189–209. DOI:10.1080/03086534.2014.974904 Wong, J. Y. (1998). Deadly Dreams: Opium and the Arrow War (1856–1860) in China. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0521552559.

”Kriton, olemme Asklepiokselle velkaa kukon. Uhratkaa se hänelle, älkää unohtako!”, Sokrates 399 eaa.Tervetuloa mukaan kuulemaan myrkkykatkon käytöstä yhdessä vanhimmista tuomioista.Lähteet:Gottlieb, A. (2004) Sokrates: Filosofian marttyyri. Teoksessa Monk, Ray & Raphael, Frederick (toim.): Suuret filosofit. Helsingissä: Otava.Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Ksenofon: Muistelmia, Pidot ja Sokrateen puolustuspuhe. Teoksessa Ksenofon: Sokrates. (Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski) Helsinki: Otava, 1960Luontoportti: https://luontoportti.com/t/1448/myrkkykatkoWarren, J. (2001). "Socratic suicide". Journal of Hellenic Studies. 121: 91–106. doi:10.2307/631830. JSTOR 631830.