Muinaispäiväkirjat

Keskiajan Eurooppaa tuntui vaivaavan kirous, jonka tunnusmerkit olivat kuin kaikkialla riehuneen ruton tai Jumalan vitsauksen Raamatusta. Pahimmillaan sairastunut menetti ensin raajansa ja vasta tämän jälkeen henkensä.Mikä ihme sai ihmiset voimaan niin pahoin? Ja mitä tekemistä tulella oli kaiken kanssa?Tervetuloa mukaan keskiaikaisen Euroopan mysteerin selvittämiseen!Lähteet:Hagan, A. (2018). From Poisoning to Pharmacy: A Tale of Two Ergots Haarmann, Thomas; Rolke, Yvonne; Giesbert, Sabine; Tudzynski, Paul (2009). "Ergot: from witchcraft to biotechnology". Molecular Plant Pathology. 10 (4): 563–77. Bibcode:2009MolPP., 10, 563H. doi:10.1111/J.1364-3703.2009.00548.X. PMC 6640538. PMID 19523108.Lee, M. R. (2009). The history of ergot of rye (Claviceps purpurea) I: antiquity to 1900. J. Royal College Physicians of Edinburgh 39: 179-184.

Kun ratsuväen upseeri Godin de Sainte-Croix kuoli luonnollisin syin 31 heinäkuuta vuonna 1672, hän ei voinut arvata, millaiset seuraukset kuolinpesän läpikäynnillä olisi. Hänen huolimattomuutensa ja varomattomuutensa asettaisi hänen rakastajattarensa sekä muut heidän ystävänsä ennennäkemättömään vaaraan. Kirjeet paljastaisivat murhavyyhdin, jolla olisi kauaskantoiset seuraukset.Tervetuloa matkalle 1600-luvun Ranskaan keskelle aristokraattien myrkytyshysteriaa!Lähteet:Britannica, The Affair of Poisons (vierailtu 11/2025)Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Carroll, Erika (2012) "Potions, Poisons and “Inheritance Powders”: How Chemical Discourses Entangled 17th Century France in the Brinvilliers Trial and the Poison Affair," Voces Novae: Vol. 4, Article 2.

Vuoden 1857 kesän aikana Esingin leipomon leivistä lähti leviämään kummallinen sairauden aalto, joka johti leipomon omistajan vainoamiseen ja melkein hirttotuomioon. Siirtomaavaltojen asukkaat uskoivat, että leipomo oli tahallisesti pyrkinyt tappamaan sadoittain eurooppalaisia katalalla tavalla.Lähde mukaan matkalle Hong Kongiin vuoteen 1857 kuulemaan, mitä leipomossa tapahtui tuona kesänä.Tervetuloa mukaan!Lähteet:Lee, J. (2021) "Poisoned Bread: The Esing Bakery incident of 1857 and racism in colonial Hong Kong," Armstrong Undergraduate Journal of History: Vol. 11: Iss. 2, Article 2. DOI: 10.20429/aujh.2021.110202 Available at: https://digitalcommons.georgiasouthern.edu/aujh/vol11/iss2/2 Lowe, K., McLaughlin, E. (2015). ‘Caution! The Bread is Poisoned’: The Hong Kong Mass Poisoning of January 1857. The Journal of Imperial and Commonwealth History, 43(2), 189–209. DOI:10.1080/03086534.2014.974904 Wong, J. Y. (1998). Deadly Dreams: Opium and the Arrow War (1856–1860) in China. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0521552559.

”Kriton, olemme Asklepiokselle velkaa kukon. Uhratkaa se hänelle, älkää unohtako!”, Sokrates 399 eaa.Tervetuloa mukaan kuulemaan myrkkykatkon käytöstä yhdessä vanhimmista tuomioista.Lähteet:Gottlieb, A. (2004) Sokrates: Filosofian marttyyri. Teoksessa Monk, Ray & Raphael, Frederick (toim.): Suuret filosofit. Helsingissä: Otava.Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Ksenofon: Muistelmia, Pidot ja Sokrateen puolustuspuhe. Teoksessa Ksenofon: Sokrates. (Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski) Helsinki: Otava, 1960Luontoportti: https://luontoportti.com/t/1448/myrkkykatkoWarren, J. (2001). "Socratic suicide". Journal of Hellenic Studies. 121: 91–106. doi:10.2307/631830. JSTOR 631830. 

Keskiajan vahvasti epätasa-arvoinen ja vankkumattomasti katolinen Italia sonnustautui Euroopan myrkytysten luvattuna maana. Maassa toimi viranomaistoimintaa tekeviä myrkyttäjiä kuin kuuluisa aviomiesten eiliminoija.Lähde mukaan kuulemaan aikansa kuuluisammasta myrkystä, Tofanan vedestä.Tervetuloa mukaan!Lähteet:Hempel, S (2013) The Inheritor's Powder: A Tale of Arsenic, Murder, and the New Forensic Science, 14. New York: W. W. Norton & Company.Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Vuento, M. (2017) Myrkkyjen maailma. Nuolimyrkystä sariiniin, Gaudeamus 2017.Wexler, Philip, ed. Toxicology in the Middle Ages and Renaissance. London, United Kingdom: Academic Press, an imprint of Elsevier, 2017.Historia, Giulia Tofana: poisoner, murderer, saviour? : https://historiamag.com/giulia-tofana-poisoner-murderer-saviour/

”Kun kello kumisee kolmesti , se ilmoittaa, että minut on tapettu. Jos tavalliset ihmiset tappavat minut, sinä ja lapsesi hallitsette Venäjää vuosisatojen ajan; jos joku suvustasi tappaa minut, Venäjän kansa tappaa sinut ja perheesi! Rukoilen, Venäjän tsaari. Rukoilen”Tervetuloa mukaan Venäjän viimeisen keisarinnan neuvonantajan epäonniselle aterialle!Lähteet:Douglas, S. (2016). Rasputin. Macmillan. ISBN 978-1-4472-4586-5Hasic, A. (2016). 5 Myths and Truths About Rasputin, Times.Hubbard, B., & Hannah, S. (2020). Poison: the history of potions, powders and murderous practitioners. Welbeck, an imprint of Welbeck Publishing Group.Vuento, M. (2017) Myrkkyjen maail­ma. Nuolimyrkystä sariiniin, Gaudeamus 2017.Osburn, A. (1996).The Plant Cell Vol 8