Kommunistit ja toisinajattelijat

Tässä jaksossa Jussi Parviainen raportoi suoraan Pariisin kaduilta, jossa kyynelkaasu leijailee ja makkarakauppa käy. Pohdimme Pariisin kommuunin perintöä ja ranskalaista kapinaperinnettä ja vertaamme sitä suomalaiseen isänmaallisuuteen. Puhumme myös siitä, miksi Ranskan tapahtumat heijastuvat koko Eurooppaan ja Suomeen asti. Kun Ranska yskii, koko Eurooppa sairastaa. Lisäksi käymme läpi Mélenchonin, Le Penin ja Macronin asetelmat, sisällissotapuheet ja sen, voiko katujen liike muuttua todelliseksi politiikaksi.

Tiina Sandberg ja Jussi Parviainen pohtivat, onko sodan loppumisen merkkien takana oikea rauha vai vain tauko, jonka aikana varastot täytetään. Vertailukohtana ovat Versailles'n rauha ja Saksan nöyryytyksen myytti. He keskustelevat Venäjän vaatimuksista, Kiinan roolista, mustavalkoisesta viholliskuvasta sekä Alexander Stubbin asemasta Trumpin ja Euroopan johtajien välissä.

Ranskassa leikkauspolitiikan vastustus kanavoituu lukiolaisten kapinaan, Espanjassa 87-vuotiaan Maria Carmen del Abascalin häätö nosti raivon ja hajotti hallituksen. Suomessa kaikki puolueet tuntuvat tavoittelevan samojen äänestäjien suosiota eikä veneen keikuttamiseen periaatteiden takia ole kellään varaa.

Ranskassa äärioikeiston nousu on otettu vakavasti, mutta toimiiko siihen esitetty vastaus vai pitäisikö kuitenkin valita toisenlaiset aseet? Miten rakennetaan laajaa rintamaa ja millaista propagendaa pitäisi rakentaa? Euroopalla on lisäksi haasteenaan yksioikoisten uhkakuvien rakentaminen. Venäjän esittäminen hirviönä ei toimi loputtomiin ja vähintäänkin se estää tekemästä totuudenmukaista arviota maailman muutoksesta. Paavillakin on roolinsa maailman muuttamisessa, vaikkei hän olekaan kaikkein edistyksellisimmän instituution edustaja.

Miten ydinaseajattelu on hiipinyt osaksi Suomen ja Euroopan turvallisuuspoliittista keskustelua, ja pohditaan onko kyseessä sama salamitaktiikka kuin NATO-jäsenyyden kohdalla. Keskustelu laajenee sodan talouteen ja jatkuvan kriisin kannusteisiin, Macronin johtaman Euroopan turvallisuuspolitiikan kovenemiseen sekä tekoälyn, Trumpin ja teknologiaeliitin antidemokraattiseen visioon. Käsittelyssä myös Palantirin rooli valtion riippuvuudessa, rankaisevan politiikan nousu ja kysymys siitä, voiko teknokapitalismille rakentaa demokraattisen vaihtoehdon. Lopuksi puhutaan vaaleista, asehankinnoista ja hyvinvoinnin kustannuksella tehdystä turvallisuudesta — sekä eliittien moraalista ja siitä, mitä yhteiskunnan todellinen turvallisuus tarkoittaa.