Keikkatarinoita

Johanna kertoo taustastaan ja miten hän päätyi hoitoalalle. Hän kertoo myös keikkailun löytämisestä ja miten hän on sovittanut sen yhteen opiskelun ja perhe-elämän kanssa. Johanna jakaa vinkkejä ajanhallintaan ja kertoo tyytyväisyydestään Temporen toimintaan. Hän myös puhuu tulevaisuuden suunnitelmistaan ja lopuksi kertoo siitä, mikä tekee hänet onnelliseksi.Pääkohdat:• Keikkailu voi olla hyvä tapa sovittaa työ, opiskelu ja perhe-elämä yhteen.• Ajanhallinta ja suunnittelu ovat tärkeitä keikkailijalle.• Palkanmaksun säännöllisyys ja hyvä asiakaspalvelu ovat tärkeitä tekijöitä keikkailijan tyytyväisyydelle.• On tärkeää muistaa ottaa aikaa itselleen ja nauttia vapaa-ajasta.Sisältö:00:00 Johannan tausta ja hoitoalan valinta03:06 Keikkailun löytäminen ja aloittaminen06:12 Perhesuhtautuminen ammatinvaihdokseen08:37 Keikkailun sovittaminen opiskelun kanssa10:31 Työyksiköt ja perehdytys14:13 Palkanmaksu ja tyytyväisyys Temporen toimintaan20:13 Ajanhallinta ja vinkit vastaavassa tilanteessa oleville25:07 Palkanmaksu ja tyytyväisyys Temporen toimintaan27:14 Lopetus ja onnellisuus

Vuodesta 2008 asti Sarastia Rekryä ja sen edeltäjää Seuturekryä johtanut Jaana Jantola löytää keikkalaisista paljon yhteisiä piirteitä, jotka ovat korostuneet myös Keikkatarinoiden haastatteluissa: keikkalaiset haluavat aikatauluttaa itse työelämänsä ja ovat löytäneet keikkailemisesta keinon tehdä työtä omilla ehdoillaan. "Monet heistä eivät olisi työelämässä, jos keikkailu ei olisi mahdollista" Jantola pohtii.Aikojen muuttuessa keikkailemisenkin tulee uusia elementtejä, yksi niistä ovat tulevat hyvinvointialueet, joilla Sare on laajalti mukana.Mutta mitkä ovatkaan Jantolan taustat ja minkälaisen työpolun hän on kulkenut? Aika mielenkiintoisen!

Riihimäkeläisen Rebekka Antinsalon naapurissa oli iso päiväkoti ja jo abiturienttivuonna hän alkoi keikkailemaan siellä ja myöhemmin muissakin päiväkodeissa. "Kokeilemalla oppii ja pitää uskaltaa kysyä" Rebekka kannustaa muitakin nuoria ja opiskelijoita keikkailemaan.Kaikenlaisia kommelluksiakin on sattunut matkan varrella, mutta opiskelu ja keikkailu täydentävät nyt hyvin toisiaan Rebekan arjessa.

Riina Tuuri on geronomi, joka on keikkaillut opiskeluaikoina, äitiyslomalla ja nyt hoitovapaalla. Hän tekee noin 2-3 vuoroa viikossa ja kokee keikkailun avartavana. Hänestä keikkalaisilla olisi paljon annettavaa työpanoksensa lisäksi. "Keikkalainen katsoo asioita usein tuorein silmin ja voi positiivisella tavalla kyseenalaistaa asioita."

Irja Vesilahti aloitti keikkailun 2018 koska halusi tehdä töitä erilaisissa työympäristöissä. Hän tekee lähes pelkästään yövuoroja. Vuonna 2020 Irja irtisanoutui ja jäi pelkästään keikkailemaan."Valitettavasti kentällä näkee myös sitä, että jotkut tulee keikalle vaan nappaamaan rahat." Irja kertoo havainnoistaan. Hänellä on tähän asiaan tarjolla myös ratkaisu. Se on yllättävän yksinkertainen. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä Irjalla on monia muitakin kehitysideoita keikkatyön pullonkauloihin.

Suosittu keikkatarinoita-podcast jatkuu toisen tuotantokauden jaksoilla! Ensimmäisessä osassa turkulaisen kuusilapsisen uusperheen äiti, Paula Somervuori kertoo siitä miten hän löysi keikkailun Sarastia Rekryssä. Keikkailun avulla hänellä on viimein aikaa myös itselleen ja lapsilleen eikä hänen ole tarvinnut katua vakityön vaihtamista keikkailuun.Paulalla on myös kokemuksia ammatinvaihdosta ja opiskelusta aikuisena ja ison perheen äitinä. Tuoreena keikkailijana Paulalla on hyviä vinkkejä aloitteleville keikkailijoille.

Tove Forsström toimii Kymsoten rekrypäällikkönä, mutta keikkailee myös sairaanhoitajana. Niinpä hänellä on ainutlaatuinen näkemys soten työvoimapulaan ja keikkailuun yhtenä sen ratkaisuista.Näkeekö Forsström keikkailun ja vakituisen työsuhteen nollasummapelinä, jossa toisen voittaessa toinen aina häviää? Miten keikkailija pitäisi ottaa vastaan ja mitä keikkailijan pitäisi ymmärtää mennessään keikalle? Mitä hän itse on oppinut päätyöhönsä keikkailulla?Keikkatarinoita tuottaa Sarastia Rekry ja sitä toimittavat Eero Leppänen ja Essi Salminen.

55-vuotias Marja Heikkilä elää monen ihmisen unelmaa. Hän viettää puolet vuodesta Thaimassa ja puolet Suomessa. Miten tämä toimii käytännössä ja mistä hän löysi rohkeuden tehdä nykyisen elämäntyylin mahdollistavia valintoja?Marja on paitsi sairaanhoitaja myös taideterapeutti ja juuri valmistunut digimarkkinoija. Marjalle keikkailu mahdollistaa sopivan elämänrytmin ja tukee häntä jaksamisessa. Hän kokee tulevansa taloudellisesti toimeen vähemmällä, kun vastapainona on aikaa tärkeinä pitämilleen asioille.Kuuntele, millaista on elää kahden maan välillä, miten keikkailu voi auttaa unelmien toteuttamisessa, mutta myös aitoa puhetta siitä, mitä tällainen elämäntapa vaatii.Keikkatarinoita tuottaa Sarastia Rekry ja sitä juontavat Eero Leppänen ja Essi Salminen.