 Millaista on kestävän sinisen siirtymän edellyttämä politiikka? Millaiset ratkaisut voivat parantaa sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyttä?  Tätä pohditaan viimeisessä BlueAdapt-podcastissa. 

BlueAdapt-podcastin viimeinen jakso käsittelee hankkeessa tehtyä tutkimussynteesiä: millaista on sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa. Viimeistä kertaa studiossa keskustelemassa ovat BlueAdapt-TRAGORA-ryhmän jäsenet professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta, erikoistutkija Helena Valve Suomen ympäristökeskus SYKE:sta sekä professori emeritus Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Keskustelua isännöi tuttuun tapaan Demos Helsingin Mikael Sokero. Aiheeseen liittyvän politiikkasuosituksen voi lukea hankkeen verkkosivuilla: https://blueadapt.fi/policy-brief-sinisen-siirtyman-politiikka-kestavyysmurroksessa/

10. Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa

Mitä keskeisiä luonnon toimintaan, tiedontuotantoon sekä sääntelyyn liittyviä ongelmia on tunnistettu, jotka hankaloittavat vesistöjen hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamista? 

Suomen vesienhoitoa ohjaa EU:n vesipuitedirektiivi, joka asettaa tilatavoitteet pinta- ja pohjavesien sekä rannikkovesien hyvälle ekologiselle ja kemialliselle tilalle. Lisäksi pyrkimyksenä on estää vesien tilan heikentyminen. Hallitus pyrkii näihin tavoitteisiin vesienhoitojärjestelmän avulla, jonka puitteissa meneillään on kolmas vesienhoitokausi (2022-2027). Sekä tilatavoitteiden toteutumista seuraavan tiedon tuottamiseen että itse vesipuitedirektiivin tulkintaan liittyy kuitenkin ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat vesienhoitotyön onnistumiseen. Vuonna 2022 kolmannen vesienhoitokauden alkutahdeilla näyttääkin siltä, ettei Suomi ole päässyt toistaiseksi täysin tavoitteisiin, ja paikoin tilanne on jopa huonontunut. Miksi näin on ja mitä asialle voitaisiin tehdä - tästä keskustelemassa BlueAdapt podcastissa ovat professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta sekä erikoistutkija Niina Kotamäki Suomen ympäristökeskus SYKE:sta. Keskustelua isännöi tuttuun tapaan Mikael Sokero.

9. Sopeutuva vesienhoito - Miten saavuttaa vesien hyvä tila? 

Ensimmäinen laboratoriossa kasvatettu hampurilaispihvi tuotettiin vuonna 2013. Viimeistään siitä lähtien tutkijat ja yritykset ovat työskennellyt soluviljellyn ruoan parissa, joka tarjoaa lupaavan vaihtoehdon kestävässä ruokatuotannossa.

Ensimmäinen laboratoriossa kasvatettu hampurilaispihvi tuotettiin vuonna 2013. Viimeistään siitä lähtien tutkijat ja yritykset ovat työskennellyt soluviljellyn ruoan parissa, joka tarjoaa lupaavan vaihtoehdon kestävässä ruokatuotannossa. Jaksossa ruoan tulevaisuudesta ja lihatuotannon korvaamisesta keskustelevat Sanna Lötjönen (HY &amp; BlueAdapt), kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto (HY), sekä Suomen ilmastopaneelin johtaja professori Markku Ollikainen ja isäntämme Mikael Sokero BlueAdaptista.

8. Ruuan tulevaisuus: Soluviljely ja lihatuotannon korvaaminen

Algae is an extremely important and current topic due to its many potentials related to the climate, eutrophication, and food production. 

Algae is an extremely important and current topic due to its many potentials related to the climate, eutrophication, and food production. Recently, algae have been a focus of interest in developing the blue economy. In the podcast, we hear expert deliberation on policies related to algae from Kristian Spilling (the Finnish Environment Institute), Anu Lähteenmäki-Uutela (the Finnish Environment Institute and the Faculty of Law at the University Turku), Moritz Albrecht (the Department of Geographical and Historical Studies at the University of Eastern Finland) Jani Lukkarinen (the Finnish Environment Institute and BlueAdapt), as well as Mikael Sokero from BlueAdapt.

7. Algae Development - A policy perspective

Vuonna 2000 voimaan tullut kunnianhimoinen vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) on merkittävä vesien ekologista tilaa ohjaava julkisen vallan hallintamalli, joka keskittyy vesistöjen hyvinvointiin. Direktiivin avulla luodaan ...

Vuonna 2000 voimaan tullut kunnianhimoinen vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) on merkittävä vesien ekologista tilaa ohjaava&nbsp;julkisen vallan hallintamalli, joka keskittyy vesistöjen hyvinvointiin. Direktiivin avulla luodaan suuntaviivat miten vesien hyvä tila saavutetaan ja hallinnoidaan Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Jaksossa “vesipuikkarista” ja sen merkityksestä keskustelevat Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta ja Antton Keto ympäristöministeriöstä, isäntänään Mikael Sokero. Jakso on nauhoitettu 16.2.2021.

6. Vesipuitedirektiivi - Kohti vesien hyvää tilaa 

Kestävän matkailun kehittämisessä ajattelu jää usein alueelliseksi ja tulevaisuuteen katsotaan 10-20 vuoden päähän. Sen sijaan tutkimme, miltä pääkaupunkiseudun matkailu näyttää globaalien skenaarioiden valossa vuonna 2100. Jaksossa kestävästä matkailu...

Kestävän matkailun kehittämisessä ajattelu jää usein alueelliseksi ja tulevaisuuteen katsotaan 10-20 vuoden päähän. Sen sijaan tutkimme, miltä pääkaupunkiseudun matkailu näyttää globaalien skenaarioiden valossa vuonna 2100. Jaksossa kestävästä matkailusta, Suomen matkailun vetovoimatekijöistä, virtuaalimatkailusta ja tutkimuksen tuloksista keskustelemassa Petteri Takkula Suomenlinnan hoitokunnasta sekä Mikael Sokero ja Kari Hyytiäinen BlueAdaptista.

5. Pääkaupunkiseudun kestävä matkailu vuonna 2100

Tässä jaksossa sininen talous hyökkää sekä ilmasto- että liikennepolitiikan tontille, kun keskustelemme lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvistä ratkaisuista. Onko kestävän ruokapolitiikan toteuttaminen vain kuluttajan vastuulla, ja mitä mieltä tut...

Tässä jaksossa sininen talous hyökkää sekä ilmasto- että liikennepolitiikan tontille, kun keskustelemme lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvistä ratkaisuista. Onko kestävän ruokapolitiikan toteuttaminen vain kuluttajan vastuulla, ja mitä mieltä tutkijat ovat hallitusohjelman kirjauksista teemaan liittyen? Studiossa Mikael Sokeron kanssa keskustelemassa Helena Valve Suomen Ympäristökeskuksesta ja Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta.&nbsp; Jaksossa mainitut raportit:&nbsp;1. <a href="https://blueadapt.fi/raportti-murrosareenan-tulokset/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa</a><a href="https://blueadapt.fi/raportti-murrosareenan-tulokset/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">– Sinisen biotalouden murrosareenan tulokset</a>2.&nbsp;<a href="https://blueadapt.fi/raportti_kohti_kestavan_sinisen_biotalouden_murrosta/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Kohti kestävän sinisenbiotalouden murrosta Pohjois-Savossa - murrospolut ja tarvittavat toimenpiteet</a>3. <a href="http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544244/luke-luobio_40_2019.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Lantabiokaasutuen toteuttamisvaihtoehdot</a>4. <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161419" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen</a>5. <a href="https://www.researchgate.net/publication/335389955_The_circular_nutrient_economy_needs_and_potentials_of_nutrient_recycling" rel="noopener noreferrer" target="_blank">The circular nutrient economy: needs and potentials of nutrient recycling</a>

4. Suuri lantajakso

Tässä jaksossa keskustelemme vaelluskalojen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Miksi vaelluskalat ovat olleet juuri nyt vahvasti esillä? Miten vaelluskalakantoja voitaisiin parantaa? Kysymme myös, pääsevätkö vesivoimalat eläkkeelle ja voisiko ekologinen k...

Tässä jaksossa keskustelemme vaelluskalojen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Miksi vaelluskalat ovat olleet juuri nyt vahvasti esillä? Miten vaelluskalakantoja voitaisiin parantaa? Kysymme myös, pääsevätkö vesivoimalat eläkkeelle ja voisiko ekologinen kompensaatio olla hyvä keino vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Studiossa aiheen syövereihin sukeltavat Mikael Sokeron kanssa apulaisprofessori Niko Soininen Helsingin yliopistolta ja Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

3. Vimpan päälle - Miltä näyttää vaelluskalojen nykytila ja tulevaisuus?

Tässä jaksossa keskustelemme Itämeren ja suomalaisten suhteesta. Millainen se on nyt, millainen se on historiallisesti ollut ja millainen se ehkä tulee olemaan? Miten siihen liittyy kylmä sota ja Hyvinkää? Jakson aluksi pohdimme Helcomia Itämeren suoje...

Tässä jaksossa keskustelemme Itämeren ja suomalaisten suhteesta. Millainen se on nyt, millainen se on historiallisesti ollut ja millainen se ehkä tulee olemaan? Miten siihen liittyy kylmä sota ja Hyvinkää? Jakson aluksi pohdimme Helcomia Itämeren suojelun välineenä. Keskustelemassa Mikael Sokeron seurana Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUSin Paula Schönach, ja BlueAdapt-hankkeen Kari Hyytiäinen.&nbsp;Ilmoittautuminen jaksossa mainittuun skenaariotyöpajaan "Pääkaupunkiseudun matkailu 2100 – kasvavan matkailualan tulevaisuuspolut" auki osoitteessa&nbsp;<a href="https://bit.ly/2UHJF4j" target="_blank">https://bit.ly/2UHJF4j</a>

2. Suomalaiset ja Itämeri, eilen ja huomenna

BlueAdapt-podcastissa käsitellään kestävään siniseen talouteen ja Suomen vesistöihin liittyviä ongelmia, haasteita ja ratkaisuja. Podcastia isännöi Demos Helsingin Mikael Sokero ja ääneen pääsevät sekä BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat että muut alan...

BlueAdapt-podcastissa käsitellään kestävään siniseen talouteen ja Suomen vesistöihin liittyviä ongelmia, haasteita ja ratkaisuja. Podcastia isännöi Demos Helsingin Mikael Sokero ja ääneen pääsevät sekä BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat että muut alan asiantuntijat. Podcast tehdään osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BlueAdapt-tutkimushanketta.

BlueAdapt -podcast

Follow