{"version":"1.0","type":"rich","provider_name":"Acast","provider_url":"https://acast.com","height":250,"width":700,"html":"<iframe src=\"https://embed.acast.com/$/6953b3aee30db7c5d895202f/6a0b4f60cdab12b21ca1654b?\" frameBorder=\"0\" width=\"700\" height=\"250\"></iframe>","title":"Pelkään, että mut jätetään yksin","thumbnail_width":200,"thumbnail_height":200,"thumbnail_url":"https://open-images.acast.com/shows/6953b3aee30db7c5d895202f/1779806821178-60ec5bd2-6678-4232-a4fa-715b0b137fa0.jpeg?height=200","description":"<p>Tässä jaksossa puhutaan hylkäämisen pelosta: siitä, miksi yksi viesti, hiljaisuus, katse tai pieni etäisyys voi tuntua kehossa asti siltä, että jotain pahaa on tapahtumassa.</p><p>Miksi järki voi tietää, että toinen on vaan kiireinen — mut keho toimii kuin yhteys olisi vaarassa? Miksi osa meistä takertuu, osa vetäytyy ja osa muuttuu kylmäksi juuri silloin, kun oikeasti kaipaisi turvaa?</p><p>Jaksossa puhutaan kiintymyssuhteista, hylkäämisen herkkyydestä, “faktat vs. tarina” -ajattelusta ja siitä, miten vanha haava voi aktivoitua täysin tavallisessa arkihetkessä.</p><p>Tämä ei ole jakso siitä, että olisit liian needy, liian herkkä tai liian paljon. Tämä on jakso siitä, mitä meissä tapahtuu silloin, kun pelkäämme, ettemme kelpaa.</p><p><br></p><p><strong>Lähteet:</strong></p><p> John Bowlby &amp; Mary Ainsworth: kiintymyssuhdeteorian perusta; aikuisen romanttisiin suhteisiin teoriaa sovelsivat Hazan &amp; Shaver.  Downey &amp; Feldman (1996): rejection sensitivity eli taipumus odottaa, havaita ja reagoida voimakkaasti torjuntaan. Gross (1998): tunnesäätelyn prosessimalli, kuten tilanteen tulkinta, huomion suuntaaminen ja reaktion säätely. </p><p> Stressireaktiot “fight, flight, freeze, fawn” kuvaavat tapoja, joilla keho voi suojautua koetussa uhassa.</p>","author_name":"Viivi Altonen"}