{"version":"1.0","type":"rich","provider_name":"Acast","provider_url":"https://acast.com","height":250,"width":700,"html":"<iframe src=\"https://embed.acast.com/$/65e2d320bec0f300162d7525/661e9215797b17001751ed2b?\" frameBorder=\"0\" width=\"700\" height=\"250\"></iframe>","title":"Kehoturvasta ja kehotietoisuudesta","thumbnail_width":200,"thumbnail_height":200,"thumbnail_url":"https://open-images.acast.com/shows/65e2d320bec0f300162d7525/1713279252466-f91ae8c81685350f14ecc6ee872ec3f0.jpeg?height=200","description":"<p>Tunnetaitoja vahvistamalla ihmiselle muodostuu sisäinen turvallisuudentunne, terveet rajat ja kunnioittava suhtautuminen itseen ja toisiin. Olennainen osa kehoturvaa ja -tietoisuutta on tunnistaa tunteiden keholliset ilmenemismuodot. Tunnekehoyhteys on tietoista ja aistivaa yhteyttä tuntevaan kehoomme. Tunteet ovat koettuja kehollisia olotiloja.   Tunnekehoyhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kokemuksellisuutta, luovia ja toiminnallisia menetelmiä.  Kun tunnekehoyhteys on hauras tai sitä ei ole, tunteita ei tunnista tunteiksi, eikä niiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä viestejä kuule. Traumainformoidussa kulttuurissa palautetaan ammattilaisille ja palvelunkäyttäjille kadonnutta kehoturvaa ja –tietoisuutta. On tärkeää, että ammattilaisen ja vanhempien  kyky kanssasäätelyyn ja lasten kanssa jaettuihin toipumis- ja yhteisiin oppimiskokemuksiin kohenevat.  Kehotietoisuutta vahvistaa interpersonaalisen neurobiologian ymmärrys.</p>","author_name":"Kati Sarvela"}