Suomalainen muinaisusko, eli harjoitettu uskomusperinne ennen kristinuskon vakiintumista Suomen alueelle, kattoi laajasti erilaisia uskomuspiirteitä ja tapoja. Suomen alueella eläneiden yhteisöjen jäljiltä ei ole olemassa kirjallista aineistoa, mutta arkeologisten aineistojen perusteella voidaan tutkia, millaista rituaalista käyttäytymistä on harjoitettu jopa kivikaudella.
Tervetuloa matkalle muinaissuomalaiseen Tuonelaan ja sen virroille!
Lähteet:
Holvas, J.(2019) Ennen kristinuskoa Suomea johtivat kuolleet – Aikoinaan kunnioitettiin puun alla asuvia maahisia ja huoneiden haltijoita (vierailtu 3/2026), YLE.
Koski, K & Moilanen, U 2019, Kuolema ja tuonpuoleinen julkaisussa I Pajari, J Jalonen, R Miettinen & K Kanerva (toim.), Suomalaisen kuoleman historia. Gaudeamus, Helsinki, Sivut 61–98.
Kuula, Kari (2006). Helvetin historia: pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan. Kirjapaja. ISBN 978-951-607-350-0.
Oksanen, S. (2013) Kuoleman hetki suomalaisessa kansanperinteessä, AMK Opinnäytetyö
Pulkkinen, R. (2014) Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Helsinki: Gaudeamus ISBN 978-952-495-340-5
Siikala, A. (2012) Itämerensuomalaisten mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ISBN 978-952-222-393-7
Wessman, A. (2010). Death, destruction and commemoration: tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150). Iskos, 18.
","author_name":"Muinaispäiväkirjat"}